Uraa pitkin

Metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa on tarkoin säädeltyä. Keskeistä on, että kuljetaan vakiintuneita reittejä pitkin, ja luvallisesti.

Teksti ja kuvat Markus Ånäs

Julkaistu16.1.2026

Haulikko on kasattu ja patruunat valittu. Mukaan lähtee myös luodikko. Edessä on alkutalven metsästyspäivä saaristossa.

Tukikohtana toimii syrjäisellä saarella sijaitseva vanha kalastajatila, jossa on asuttu vakituisesti 1970-luvulle asti.

Metsästyksessä liikutaan veneellä, jolla saarelle on myös tultu. Saarelle ei ole yhteysalusliikennettä.

Kalastajatila sijaitsee perinteiseen tapaan saaren keskellä. Tie laitureille kulkee samoja uria kuin aikoinaan, silloin kun talvitiellä kuljettiin traktoreilla ja hevosilla. Nykyisin alla on mönkijä.

Mutta – saako sitä pitkin kulkea ase kyydissä?

Epäselvyys puhuttaa

Moni metsästäjä liikkuu maaseudulla jahtimailleen mönkijällä tai moottorikelkalla.

Metsästyslaki on selvästi kirjoitettu, mutta lopulta monitulkintainen. Aihe onkin aiheuttanut keskustelua, etenkin Lapissa, kertoo Lapin poliisilaitoksen komisario Mika Grönroos.

– Lapissa maasto-olosuhteet ovat monella tapaa poikkeukselliset, eikä tyhjentävää luetteloa kaikkiin tilanteisiin ole mahdollista laatia. Viime kädessä valvova viranomainen ratkaisee tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella maastossa liikkumisen ja aseen kuljettamisen lainmukaisuuden, Grönroos kertoo.

Lähtökohta on, ettei maastossa saa kuljettaa asetta tai jousta moottorivoimin liikkuvalla kulkuvälineellä. Siihen on kuitenkin poikkeuksia.

Ensin on tunnistettava, onko kuljettajalla ylipäätään oikeus käyttää ajoneuvoa kyseisessä maastossa. Sen jälkeen arvioidaan, onko hänellä myös oikeus kuljettaa asetta.

Jos nämä ehdot täyttyvät, aseen pitää olla lataamaton ja suojuksessa tai tilassa, mistä se ei ole välittömästi käytettävissä.

Moni metsästäjä liikkuu maaseudulla jahtimailleen mönkijällä. Sillä liikuttaessa uran vaatimus on merkittävä ja ainoa poikkeus, jotta asetta saa maastossa kuljettaa.

Kelkalla selkeämpää

Tärkeimmän poikkeuksen muodostavat vakiintuneet kulkureitit. Moottorikelkkailussa niitä ovat maastoliikennelain mukaiset moottorikelkkailureitit ja yleensä maksulliset kulku-urat. Niiden lisäksi moottorikelkalla saa ajaa jääpeitteisillä vesialueilla.

Niiden ulkopuolella moottorikelkalla saa ajaa vain maanomistajan tai -haltijan luvalla. Monesti ajatellaan, että samalla luvalla saa vapaasti kuljettaa myös aseita. Näin ei siis ole, vaan aseiden kuljettamiseen tarvitaan vakiintunut ura.

Metsästyslainsäädännön mukaan asettasaa kuljettaa maastossa siirryttäessä vakiintunutta kulku-uraa pitkin tieyhteyttä vailla olevalle majoituspaikalle, majoitusrakennukselle tai kiinteistölle.

Mönkijällä se on merkittävä ja ainoa poikkeus, jotta asetta saa sillä maastossa kuljettaa.

Mutta mikä on vakiintunut ura?

Metsästyslain yhteydessä annetun hallituksen täsmentävän esityksen mukaan vakiintuneella kulku-uralla tarkoitetaan ”maastossa selkeästi havaittavaa kulku-uraa, jota ihminen on käyttänyt”. ”Tunturialueella ja avomaastossa vakiintuneeksi kulku-uraksi katsotaan suorin reitti lähtöpaikasta.”

Kun moottorikelkalla kuljetaan jääpeitteisellä vesialueella, reiteillä tai urilla, metsästyksen voi aloittaa myös kesken matkan. Sen sijaan esimerkiksi mönkijöillä metsästystä ei saa aloittaa kesken siirtymisen, vaan vasta perille päästyä. Molemmissa tapauksissa ei kuitenkaan välittömästi pysäyttämisen jälkeen eikä sataa metriä lähempänä ajoneuvoa.

– Vakiintunut kulku-ura on selkeästi maastosta erottuva ura, joka johtaa kiinteistölle, kertoo Lapin liikenneyksikön erävalvontaa tekevä ylikonstaapeli Tuukka Salmela.

Tavattaessa henkilön tulee esittää kiinteistön sijainti viranomaiselle, jotta viranomainen voi selvittää, onko kulkeminen tapahtumassa kiinteistölle.

Kolme poikkeusta

Asetta saa lain mukaan kuljettaa maastossa moottorikäyttöisellä kulkuneuvolla myös kolmessa muussa tapauksessa: saalista noudettaessa, elävänä pyytävää loukkua tai jalkanarua koettaessa sekä kuljetettaessa ampujana toimivaa henkilöä metsästyksenjohtajan ennakkoon osoittamalle ampumapaikalle.

Viimeisestä kohdasta on hyvä huomata, ettei ainoastaan itseään voi kuljettaa ja oikeus on rajattu vain niihin metsäsmuotoihin, joissa tarvitaan metsästyksen johtaja.

Kattaa myös paluumatkan

Laissa on tarkasti luettuna kyse aina menomatkoista, joko kiinteistöille tai passipaikoille. Pilkkua ei kuitenkaan loppuun asti viilata.

– Kyllä aseen saa kuljettaa myös pois majoitusrakennuksesta tai passipaikalta, Salmela kertoo.

Laki koskee kaikkia moottorikulkuneuvoja, myös sähköisellä moottorilla toimivia tai maastoautoja.

– Sähköavusteista polkupyörää ei kuitenkaan lasketa moottorikäyttöiseksi kulkuneuvoksi, mikäli sen luokittelu säilyy polkupyöränä, Salmela täsmentää.

Aseiden kuljettamiseen liittyviin rikkeisiin puututaan Lapissa sakkoseuraamuksella muutamia kertoja vuodessa.

– Lopulta maastoon ja metsästämään lähtevällä on vastuu omasta toiminnastaan, Grönroos kertoo.

Entäpä vanha talvitie siellä saaristossa?

– Vakiintunutta kulku-uraa pitkin voidaan kulkea kiinteistölle, Salmela kertaa. 

Otteita lainkohdista

Ampuma-aselaki 106 a §:

Ampuma-aseen kantaminen ja kuljettaminen sekä väliaikainen säilyttäminen

Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan sekä kantaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy.

– –

Kulkuneuvossa ampuma-asetta saa säilyttää vain väliaikaisesti aseen käyttö- tai kuljetustapahtumaan liittyen. Ampuma-aseen tulee olla lukitussa paikassa tai muuten lukittuna ja säilytettynä siten, ettei se ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta.

Metsästyslaki 35 §:

Metsästysaseen ja metsästysjousen kuljettaminen moottoriajoneuvolla

Metsästysaseen tai metsästysjousen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa on kielletty.

Asetta saa kuljettaa maastossa suoritettaessa poliisin pyynnöstä virka- tai virka-aputehtävää.

Metsästysasetta tai metsästysjousta saa kuljettaa lataamattomana suojuksessa, suojatussa tilassa tai tilassa, mistä se ei ole välittömästi käytettävissä:

1) jääpeitteisellä vesialueella;

2) maastoliikennelain mukaisella moottorikelkkailureitillä ja maastoon merkityllä kulku-uralla;

3) vakiintunutta kulku-uraa pitkin tieyhteyttä vailla olevalle majoituspaikalle, majoitusrakennukselle tai kiinteistölle;

4) saalista noudettaessa, elävänä pyytävää loukkua tai jalkanarua koettaessa;

5) kuljetettaessa ampujaa metsästyksenjohtajan ennakkoon osoittamalle ampumapaikalle.

 

Lisäksi Suomen riistakeskuksen myöntämällä luvalla saa kuljettaa metsästysasetta tai metsästysjousta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa.

Metsästäjälehti
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.